Tämänkertainen blogi pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen - tuomaritoimintaan ja sen arvostelemiseen.
En ihmettele tuomaripulaa palloilun alasarjoissa. Viheltäjän osa ei ole helppo. Jatkuvasti on joku aukomassa naamavärkkiänsä, valittamassa ja kritisoimassa. Itsekin lukeudun arvostelijoihin.
Täytyisi malttaa pitää suukki kiinni ja pelata peliä. Kun on tunteella mukana pelissä, pää aukeaa melko helposti tökeröiden ja epäoikeudenmukaisiksi koettujen vihellysten seurauksena. Ei siitä hyötyä ole, tuomarille suunnatusta kommentoinnista, mutta hetkeksi helpottaa.
En tiedä, onko kukaan tuomari oikeasti niin ääliö, että vetää tarkoituksella kotiin päin? Jos on, ansaitsee tulla buuatuksi ulos hallista.
Koska vielä ei ole uusivuosi, teen uudenkuun lupauksen olla moittimatta raitapaitoja. Tuomarointi on henkisesti haastava, huonosti palkattu kutsumustyö, jonka tekijä ei ansaitse jatkuvia herjoja.
Seepralle heinää. Osta rillit. Oot sä ostanu sun tuomarikortin Tarjoustalosta?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti